Kuiskutat säkeitä kevään nukkuessasikin.
Purona ne soljuvat huuliltasi joita sinun edes tarvitse avata.
Silmäripsesi taipuvat lailla kuun kaaren, hengityksesi kuin hento tuulahdus taivaalta.
Kehosi lämpö hehkuu paljasta ihoani vasten,
painaa siihen sanoja joita emme ääneen uskalla sanoa.
Auringon säteet nousevat ikkunamme tasolle, kimallellen ne pyrkivät verhojen väleistä sisään kasvoillesi tanssimaan.
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
perjantai 27. marraskuuta 2009
tiistai 3. marraskuuta 2009
Revontulet
On taivaalla valot,
niin kirkkaat ja kauniit.
Pahaa ne eivät tuo,
vaan Äiti Luonto ne sytytti
jotta rakastavaiset löytäisivät kotiin.
niin kirkkaat ja kauniit.
Pahaa ne eivät tuo,
vaan Äiti Luonto ne sytytti
jotta rakastavaiset löytäisivät kotiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)