Katoavat päivät
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Olet kuin kultaa,
en päästä sua koskaan -
kasvosi mielessäin hohtaa.
Tunnen sut luonani;
tartuthan käteeni
niin kaappaan
sinut sukkelasti syliini
ja suutelen
suutasi
niin kaunista.
Katso,
ulkona on pimeää.
Pimeässä iso maailma;
se meitä odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti