olin niin yksin
ennen kuin löysin
sinut

niin yksin.

maailma on kylmä,
julma ja
tyhjä

niin tyhjä.

leijutaan,
liidetään,
korkeuksissa

kiidetään

Enkelini,
pieni perhoseni,
kaunein uneni;

tule luokseni,
tanssi kanssani,
tunnetaan ne

kaikki ne ihmeet
mitkä meitä
odottaa.

Veit pois,
teit enkelin;
tytöstä niin ihanasta.

Suojaa häntä,
siivilläsi peitä,
jos todella olet siellä.

-

Nuku rauhassa.

Elämä,
tuo hänet takaisin.
Tuo hänen askeleensa,
äänensä ja valonsa.
Elämä, olisitko niin kiltti?

Ikävä kaivertaa syvältä,
tekee lisää täytettäviä paikkoja.

Mistä puuttuvat palat?

Auta minua, auta.
Tuntuu pahalta, kylmät kyyneleet
tippuvat
iholle.
Sadepilvet seuraavat,
aurinko on piilossa.
Tule esiin, tule
kiltti.

Olet kuin kultaa,
en päästä sua koskaan -
kasvosi mielessäin hohtaa.

Tunnen sut luonani;
tartuthan käteeni
niin kaappaan
sinut sukkelasti syliini
ja suutelen
suutasi
niin kaunista.

Katso,
ulkona on pimeää.

Pimeässä iso maailma;
se meitä odottaa.

Koskaan,
en koskaan uskonut
että sinä
voisit olla minulle
juuri hän.

Hän.
Hän.

Hän.

Katso;
kuinka upea hän onkaan.

Miten hänen hiuksensa
kauniisti,
niin kauniisti lentävät
tuulen hyräillessä
unisia
säkeitään.

Sä olet kaunis, kypsä ja upee,
naurusi mut sisäänsä sulkee.

Tahtoisin aina vaan mukanas kulkee.

Sä olit luonnetta,
muotia,
rokkia ja huolia.
Tunsit kaiken,
tiesit kaiken,

kaiken,
paitsi minut.

Oikeasti vihasit,
vaikka väitit että rakastit.
Sinä rakastajista rakkain!

Se alkoi,
se oli himoa.
Intoa,
katseita ja
nuorta rakkautta.

Tiesin kai sen
loppuvan,
hänen intonsa
lopahtavan..
niin kuin aina käy.

Olen lehti syyssateessa.
Myrskyn riepottelema.

Henkisesti turmeltunut,
silti joskus vielä valon näkevä.

Sun täytyy jaksaa,
muistaa,
onnellisuutta ei voi
ostaa.

Ei voi kauniita sanoja,
ihania haleja,
muuta kuin
ansaitsemalla
saada.

mä en ikinä riitä
en ikinä riitä

teen parhaani
enkä saa kiitosta

ei ymmärretä,
ei ymmärretä

minua ei ymmärretä

Murrun, hajoan atomeiksi.

Pieneksi maan matoseksi.

Olo kuin vanhan
nallen hylätyn.

Joskus oli maailman tärkein,
nyt vain jotain
kummaa vanhaa,
kätkeissä
mummun laatikoiden.

palataan alkuun,
sinne
missä kaikki oli hyvin.

Sain sinulta suudelman,
niin täyteläisen,
upean.

Polttavan,
kaipaavan,
naista niin himoitsevan.

Se oli hellää,
kaunista ja ihanaa.
Se heijasti minusta
maailman vihaa.

viha sisällä

yrittää tulla ulos
haluaa tulla ulos

pää kipeä,
kyyneleet poskilla,
paha olla,

joku auta